Ensimmäinen merkki siitä, että ohjausvarsi on ehkä vaihdettava, on etujousituksesta tuleva koputus tai kolina, kun ajetaan töyssyistä tai käännöksistä. Tämä johtuu hallintavarren kuluneista holkeista tai pallonivelistä. Toinen merkki on renkaiden epätasainen kuluminen, joka osoittaa, että pyörät eivät ole oikein linjassa vaurioituneen tai kuluneen ohjausvarren vuoksi. Lopuksi myös tärisevä tai tärisevä ohjauspyörä voi olla merkki vaurioituneesta ohjausvarresta.
Ohjausvarren käyttöikä vaihtelee ajo-olosuhteiden, tienlaadun ja muiden tekijöiden mukaan. Keskimäärin ohjausvarsi voi kuitenkin kestää 90 000 - 100 000 mailia. On aina hyvä idea tarkastaa ohjausvarsi säännöllisen määräaikaishuollon aikana, jotta mahdolliset ongelmat havaitaan ajoissa.
Ohjausvarren vaihtokustannukset voivat vaihdella auton merkistä ja mallista sekä ohjausvarren tyypistä riippuen. Keskimäärin osien ja työn hinta voi vaihdella 200 dollarista 1000 dollariin. On aina parasta saada tarjous hyvämaineiselta mekaanikolle tarkan arvion saamiseksi.
Vaikka ohjausvarsi on mahdollista vaihtaa itse, se vaatii tietyn tason mekaanista asiantuntemusta ja erikoistyökaluja. Jos et ole varma kyvystäsi tehdä tätä työtä, on aina parasta, että ammattilainen hoitaa sen varmistaakseen, että se tehdään oikein ja turvallisesti.
Kaiken kaikkiaan Corolla-ohjausvarsi on tärkeä osa auton jousitusjärjestelmää, joka auttaa varmistamaan tasaisen ja turvallisen ajon. Jos huomaat merkkejä siitä, että se on ehkä vaihdettava, on parasta antaa pätevän mekaanikon tarkastaa se mahdollisimman pian lisävaurioiden välttämiseksi ja turvallisuutesi varmistamiseksi tiellä.
Guangzhou Tuoneng Trading Co., Ltd. on johtava autojen osien ja tarvikkeiden toimittaja, mukaan lukien Corolla Control Arms. Vieraile verkkosivuillamme osoitteessahttps://www.gdtuno.comsaadaksesi lisätietoja tuotteistamme ja palveluistamme. Jos sinulla on kysyttävää tai kysyttävää, lähetä meille sähköpostia osoitteeseentunofuzhilong@gdtuno.com.
1. G. Zhang ja Y. Zhang (2019). "Sähköajoneuvojen jousitusjärjestelmän optimaalinen suunnittelu, joka perustuu monitavoitteeseen hiukkasparven optimointialgoritmiin." Journal of Physics: Conference Series, voi. 1378, nro 2.
2. R. Li ja M. Yin (2018). "Sumean ohjaimen suunnittelu ja kehittäminen autojen aktiiviseen jousitusjärjestelmään." Shock and Vibration, voi. 2018, nro. 5.
3. A. Benyahia ja S. Khelladi (2017). "Puoliaktiivisen jousitusjärjestelmän aktiivinen ohjaus käyttämällä RPD:tä ja sumeaa logiikkaa." IOP Conference Series: Materials Science and Engineering, voi. 252, nro 1.
4. J. B. J. Westerhuis ja J. M. Wiggens (2016). "Autojen passiivisen jousitusjärjestelmän arviointi." Vehicle System Dynamics, voi. 54, nro. 9.
5. D. Li ja L. Li (2015). "Hallitun jousitusjärjestelmän kehittäminen Formula SAE -kilpa-autolle." SAE International Journal of Passenger Cars - Mechanical Systems, voi. 8, ei. 2.
6. E. Zio ja P. Baraldi (2014). "Puoliaktiivisen jousitusjärjestelmän luotettavuusanalyysi." International Journal of Vehicle Design, voi. 66, nro. 3.
7. S. W. Lee ja J. W. Kim (2013). "Optimaalinen jousitusjärjestelmän suunnittelu käyttämällä moniobjektiivista geneettistä algoritmia, joka perustuu sumeaan logiikkaan." Arab Journal of Science and Engineering, voi. 38, nro. 12.
8. E.Ouertani, M. Abbes ja Y. Chama (2012). "Keinotekoinen ponnen optimointi neljännesauton aktiiviseen jousitusjärjestelmään." Advances in Intelligent and Soft Computing, voi. 122, nro. 2.
9. Y. Wang, S. Xiong ja X. Yang (2011). "Ajoneuvon jousitusjärjestelmän monitavoite optimointi käyttämällä geneettistä algoritmia useiden valintastrategioiden kanssa." Journal of Zhejiang University-SCIENCE A, voi. 12, ei. 3.
10. H. M. Huang, K. C. Tseng ja J. T. Chen (2010). "Suunnittelumenetelmä passiiviselle jousitusjärjestelmälle, joka käyttää monitavoitetta geneettistä algoritmia." International Journal of Vehicle Design, voi. 53, nro. 4.